Suomen John Le Carréksikin tituleerattu Anssi Leino kirjoittaa tapahtumista, jotka voisivat olla totta. Kahdenkymmenen vuoden ura diplomaattina on antanut loputtomasti inspiraatiota ja viime aikojen ulkomaanuutisia lukiessaan Leino on saanut huomata, kuinka hänen tarinansa ovat ennättäneet todellisuuden edelle.
Leinon suositun dekkarisarjan kolmas osa Berliinin haukka kertoo siitä, miten poliittinen väkivalta kytkeytyy tavalliseen rikollisuuteen. Eri maiden tiedustelupalvelut ovat paljastaneet, miten Iran hyödyntää paikallisia rikollisjengejä likaisissa operaatioissaan — myös Pohjoismaissa. Etenkin maahanmuuttajataustaiset yrittäjät ovat uusissa kotimaissaan alttiina terroristien ja rikollisten kiristysyrityksille.
Berliinin haukassa ulkoministeriön Antero Heinonen ottaa vastaan työtehtävän Suomen Berliinin-suurlähetystöstä juuri, kun Suomen uusi presidentti on tulossa kaupunkiin. Samaan aikaan Suomi on raivostuttanut Iranin vangitsemalla korkea-arvoisen iranilaisen virkamiehen.
Tarinalla on taustansa lähimenneisyydessä. Iranissa islamilaisen vallankumouksen jälkeen tuhansien ihmisten teloituksiin osallistunut syyttäjä Hamid Nouri matkusti Ruotsiin, jossa hänet vangittiin tekemistään ihmisoikeusloukkauksista. Vastaiskuna Iran ryhtyi painostamaan Ruotsia vapauttamaan Nourin. Iran vangitsi maahan matkustaneen ruotsalaisen EU-diplomaatin Johan Floderuksen ja käynnisti Ruotsia vastaan negatiivisen imagokampanjan, jossa hyödynnettiin esimerkiksi Ruotsissa yltyneitä Koraanin polttamisia. Ruotsin hallitus joutui lopulta taipumaan, vapautti Nourin ja vaihtoi tämän Floderukseen.
Pääkirjoitus Helsingin sanomissa
Iran on napannut kiinni myös suomalaisia niin tosielämässä kuin Leinon ensimmäisessä kansainvälisen diplomatian maailmaan sijoittuneessa trillerissä Teheranin kourassa.
Uudessa Berliinin haukka -kirjassa Iran tuo konfliktin eurooppalaisten kotikentälle. Kurdisissi eli peshmerga Serda matkaa Iranin toimeksiannosta pakolaiseksi naamioituneena kohti Eurooppaa. Todellisuudessakin Iran rekrytoi rosvo- ja sissipäälliköitä toteuttamaan päivänvaloa kestämättömät operaationsa ulkomailla. Lähi-idän välillä jakomielistä todellisuutta kuvastaa hyvin, että samaan aikaan toiset sissit jatkavat taisteluaan Iranin islamilaista hallintoa vastaan.*
Kun Leino oli palauttanut keväällä Berliinin haukan käsikirjoituksen, pian sen jälkeen uutisoitiin, että Israelin tiedustelupalvelun eli Mossadin mukaan Iran oli värvännyt kaksi ruotsalaista rikollisryhmää tekemään terrori-iskuja Euroopassa. Iran on myös pestannut avukseen ulkomaisia moottoripyöräjengejä, samoin kuin Berliinin haukka -kirjassa.**
Valitettavasti ne eivät yllätä. Iranin nykyhallinto on osoittanut vuosikymmenten ajan, että se ei kaihda väkivaltaa edes eurooppalaisia kohtaan. Parhaillaan Iran aseistaa Venäjää sen hyökkäyksessä Ukrainaa vastaan. Kirjoissani yritän näyttää, mihin Iranin lietsoma konflikti lännen kanssa voi johtaa. Myöskään suomalaiset eivät ole turvassa.
– Anssi Leino
Anssi Leino, miltä tuntuu lukea näitä uutisia? Oletko ollut yllättynyt?
Valitettavasti ne eivät yllätä. Iranin nykyhallinto on osoittanut vuosikymmenten ajan, että se ei kaihda väkivaltaa edes eurooppalaisia kohtaan. Parhaillaan Iran aseistaa Venäjää sen hyökkäyksessä Ukrainaa vastaan. Kirjoissani yritän näyttää, mihin Iranin lietsoma konflikti lännen kanssa voi johtaa. Myöskään suomalaiset eivät ole turvassa.
Ryhdyin suunnittelemaan tätä kirjaa pari vuotta sitten. Silloin Turkki nosti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessien aikana esille huolensa rahoituksesta, jota virtaa Pohjoismaista Turkin terroristisina pitämille järjestöille. Tunnistin nämä näkemykset siltä ajalta, kun työskentelin Suomen Ankaran-suurlähetystössä. Berliinin haukassa näytetään, kuinka terrorismin rahoitus todellisuudessakin toimii, kytkeytyy rikollisuuteen ja vaikuttaa aivan tavallisten ihmisten elämään.Kirja kertoo myös erilaisista perheistä. Suomessa asuva osin maahanmuuttajataustainen perhe yrittää selviytyä heihin kohdistuvista uhista. Heidän lisäkseen seurataan kahta suomalaista diplomaattiperhettä, jotka ovat ratkaisseet diplomaattielämän haasteet eri tavoin. Toisessa perheessä aikuinen tytär on päätynyt ulkomaille yhdessä diplomaatti-isänsä kanssa. Kirjasarjan päähenkilö Antero Heinonen sen sijaan joutuu kaipaamaan Suomeen jäänyttä perhettään. Molemmat vaihtoehdot ovat itsellenikin tuttuja oman diplomaattiurani varrelta.
Mitä seuraavaksi? Mihin seuraava kirja sijoittuu?
Olen avannut kirjoissani niitä mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita, joita pyörittelin mielessäni diplomaattina. Työskentelin pisimpään Persianlahden, saksankielisen Euroopan ja Turkin parissa. Yksi luonteva kohde seuraavan kirjan tapahtumille voisi olla Turkki. Se on alueellinen suurvalta, jossa ei kaihdeta räväköitä otteita sisä- tai ulkopolitiikassa.
Berliinin haukka on Antero Heinonen -sarjan kolmas osa. Kirjan tapahtumapaikat ovat pääosin Euroopassa, mutta teema on edelleen vahvasti kiinni Iranissa. Leinon kaksi ensimmäistä kirjaa, Teheranin koura ja Teheranin kosto, käsittelivät konflikteja, joissa Iran ja erityisesti maan vallankumouskaarti ovat osallisina. Kirjojen ilmestymisen jälkeen yhteenotot ovat vain kiihtyneet. Tänä vuonna suomalaiset purjehtijat joutuivat Punaisellamerellä Iranin tukemien jemeniläisten huthi-sissien iskujen keskelle, ja Israel tuhosi Iranin Damaskoksen-suurlähetystön rakennuksen, josta Iranin vallankumouskaarti ohjasi terroristien ja sissien toimintaa Gazassa ja Libanonissa. Iran vastasi ampumalla ohjuksia Israeliin, ja maiden keskinäiset kostoiskut jatkuvat edelleen.
