Haastattelussa esikoiskirjailija Virpi Vainio

Virpi Vainio (s. 1981) on rovaniemeläinen esikoiskirjailija, kulttuurihistorian väitöstutkija sekä yläkoulun äidinkielen opettaja. Petsamon enkeli on hänen historiallisen romaanisarjansa ensimmäinen osa, jossa yhdistyvät Jäämeri-Suomen rikas ja mielenkiintoinen historia mutta myös vahvasti otteessaan pitävä rikosmysteeri ja sydäntärepivä rakkaus.

Petsamon enkelin aihe on vaatinut Vainiolta mittavan tutkimustyön. Hyvin pian hän huomasi myös sen, että Petsamo on yllättävän “miehinen aihe” – tai ainakin juuri miehet ovat sitä innostuneet tutkimaan. Niinpä Vainio alkoi tutkia Lapin naiskirjallisuutta sekä petsamolaistaustaisia kirjailijoita kuten Rauni Kivilinnaa, Mirjam Kälkäjää ja Anita Kraataria. Heiltä hän sai lukea lisää naisten Petsamosta – siitä, mistä miesten kirjoittamissa Petsamo-kirjoissa kerrottiin vähemmän. Vainio oivalsikin naiskirjallisuuden äärellä, että ei kannata keskittyä vain vakoiluun vaan kertoa myös Maijan ja Valerian tarina.

Naisten on kaikkina aikoina opittava pärjäämään tässä maailmassa.

Virpi Vainio

Petsamon enkelin päähenkilö, Valeria, on päättäväinen nuori nainen, joka lopettaa työnsä kalatehtaalla ja päättää aloittaa etelässä uuden elämän yhdessä rakkaansa kanssa. Kun hänen isänsä pidätetään vakoilusta eikä pitkään toivottua kirjettä sulhaselta näy, joutuu Valeria jättämään unelmat uudesta elämästä taakse ja pärjäämään omillaan Petsamossa.

“Inspiraatio Valerian hahmoon lähti varmasti myös ihan omasta itsestäni. Naisten on kaikkina aikoina opittava pärjäämään tässä maailmassa. Valeria kuvittelee olevansa realisti – niin varmaan minäkin kuvittelen olevani realisti, mutta sitten, kun aletaan vähän kriittisemmin tarkastella, niin katin kontit. Sydämellä tässä eletään! Ja joskus käy hyvin – ja joskus huonosti. Mutta Valeria on itsepäinen eikä anna hevin periksi”, Vainio kertoo.

Kevät 1937 merkitsee käännekohtaa myös monen muun nuoren elämässä. Vastavalmistunut poliisi, Antti Teerikallio, passitetaan selvittämään Petsamon kasvavaa rikollisuutta, mutta hänellä on henkilökohtaiset syynsä vältellä Jäämeren seutuja.

Kirjasarjan toinen vahva naishahmo on valokuvaaja Maija Vuonnajärvi, jonka “alter ego” on Sallan Kelloselällä syntynyt lappilainen taidemaalari Maija Kellokumpu.

“Kulttuurihistorioitsija Tuija Hautala-Hirvioja nosti Kellokummun muutama vuosi sitten tutkimuksissaan esiin historian pimennoista ja silloin minä näin hänen taulunsa ensimmäisen kerran. Ne olivat aivan mykistäviä ja uskomattomia! Ja mietin, että miksi emme tiedä tästä lahjakkaasta naisesta mitään”, Vainio kertoo.

“Luin sitten lisää Kellokummusta – ja minusta tarina lestadiolaisperheen tyttärestä, joka rakasti vesiväreillä maalaamista ja näki yhtenä kesänä heidän pellollaan maalarimamsellin Anna Snellmannin, oli uskomaton! Silloin Maija ymmärsi, että nainenkin voi olla taidemaalari”, Vainio lisää.

Petsamon enkelissä on myös muita hahmoja, jotka ovat saaneet inspiraationsa ihan oikeista henkilöistä: rajavartioston johtajan, kapteeni Taisto Eurannan esikuva on jääkärikapteeni Jalmari Pajakka. Kalajauhotehtaanjohtajan hahmo on kirjassa Wallenius, jonka Vainio on pyrkinyt rakentamaan sellaiseksi, kuin tutkimukset ovat Kurt Martti Walleniuksen kuvanneet.

Tutkijan ja opettajan töiden lisäksi kirjoittaminen on aina ollut tärkeä osa Vainion elämää. Lapsena hän kirjoitti päiväkirjaa ja kuvailee olleensa jopa maaninen kirjeiden kirjoittaja.

“Mutta ennen kaikkea olen ollut lukija – niin kuin jokainen kirjoittaja on. Lukemisesta kirjoittaminen monesti alkaakin. Tarinan nälästä. Silti kirjoittaminen vaatii niin paljon itsetuntoa, että sitä minulla ei ollut kuin vasta 34-vuotiaana. Silloin minä aloitin”, Vainio kertoo.

Vainio kertoo heränneensä joskus aamuisin jo puoli kuudelta kirjoittamaan ennen yläasteen opettajan työpäivän alkua. Hän käytti myös hyppytunnit hyödyksi ja saattoi jopa mennä siivoojankoppiin tai johonkin komeroon kirjoittamaan.

“Päätin, kun sain neljännen lapseni, että en koskaan halua syyttää lapsiani siitä, että heidän takiaan jätin unelmani toteuttamatta. Syntyi vielä viideskin lapsi – ja minä kirjoitin kirjoittamaan päästyäni”, Vainio lisää.

Esikuvana kirjoittamisessa hänellä on aina ollut kirjailija Anni Polva, joka kirjoitti useimmat kirjansa ruutuvihkoon heiluttaessaan toisella kädellään puurokauhaa.

“Näin minäkin olen joutunut ison perheen äitinä tekemään. Välillä itsekin ihmettelen, miten minä olen Petsamon enkelin ehtinyt kirjoittaa. Sen takia siihen taisi mennäkin monta vuotta”, Vainio naureskelee.

Lukijat odottavat jo kuumeisesti jatkoa Petsamo-sarjalle. Vainio paljastaa sen verran, että seuraavassa osassa, Turjanmeren tyttäressä, ihmiset palaavat tulevaisuudenuskoisina takaisin kotiseudulleen, mutta Euroopassa ympärillä kuohuu kaiken aikaa. Suurvallat kolisevat toisiaan vasten – ja tässä ilmapiirissä päähenkilöiden pitäisi selvitä.

“En halua paljastaa vielä tässä vaiheessa oikeastaan enempää. Sen sanon vaan, että on sillä alueella ollut mielenkiintoista historiaa. Ällistyn joka viikko, mitä kaikkea pelkästään kesän 1940 historiasta on kaivettavissa esille”, Vainio mainitsee.

Historiallisesti tarkka, kieleltään valloittava ja sydäntä värisyttävä Petsamon enkeli näyttää, miten pienet ihmiset pärjäävät valtavan luonnon näyttämöllä, suurvaltojen ristipaineessa ja miten sitkeä vaatimattomista vaatimattomin ihminenkin voi olla.

Virpi Vainion historiallinen romaani Petsamon enkeli on kuunneltavissa vain Storytelista. Lukijana on Anna Saksman.